Vyöarvot ja graduointi
Porin judoseura Fudoshin ry:n
mustat vyöt
(1.dan -asteen seurassa suorittaneet)
järj. nro | nimi | Graduointipvm. |
1. | Reino Fagerlund | 28.12.1974 |
2. | Jorma Liiho | 29.7.1976 |
3. | Juha-Pekka Ahdesmäki | 2.10.1981 |
4. | Harri Koivisto | 30.12.1981 |
5. | Heikki Koivisto | 30.12.1981 |
6. | Olavi Juntto | 21.8.1983 |
7. | Jari Mäkelä | 30.12.1984 |
8. | Pekka Collander | 7.3.1986 |
9. | Hannu Mäkelä | 16.8.1986 |
10. | Kalle Seppälä | 16.8.1986 |
11. | Lasse Jortikka | 20.8.1989 |
12. | Pauli Lehtinen | 16.5.1992 |
13. | Jarkko Lähde | 23.8.1992 |
14. | Kristian Vainio | 23.8.1992 |
15. | Pasi Saine | 22.8.1998 |
16. | Roope Vehkalahti | 22.8.1998 |
17. | Vesa Rantala | 12.12.1999 |
18. | Matti Iivonen | 25.8.2001 |
19. | Vesa Niemenmaa | 25.8.2001 |
20. | Marjo Lahtinen | 25.5.2002 |
21. | Johanna Ylinen | 25.5.2002 |
22. | Ari Huumonen | 14.12.2002 |
23. | Ville Rantala | 14.12.2002 |
24. | Pekka Fagerlund | 17.5.2003 |
25. | Janne Lehtisaari | 8.5.2004 |
26. | Arto Prehti | 9.6.2007 |
27. | Joonas Lammasniemi | 15.12.2007 |
28. | Anna-Sofia Salminen | 15.12.2007 |
29. | Jerry Lammasniemi | 15.12.2007 |
30. | VillepetteriLammasniemi | 15.12.2007 |
31. | Anssi Lamminen | 9.6.2018 |
32. | Juuso Nuotiomaa | 7.9.2019 |
Judon vyöarvot
Judon kehittäjä Jigoro Kano kehitti budolajeissa tunnetun tavan tunnistaa harrastajan taso vyön väristä. Ideansa hän sai kilpauimareilta, joiden huiput eroteltiin mustalla lanneliinalla. Judossa on länsimaissa otettu käyttöön värivyöjärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan vyötä pitävän tieto-taitotason. Tämä helpottaa yhteis- ja pariharjoittelua sekä ohjaajan että harjoittelijan näkökulmasta.
Oppilasasteista käytetään nimitystä Kyu (6.kyu=valkoinen, 5.kyu=keltainen, 4.kyu=oranssi, 3.Kyu=vihreä, 2.kyu=sininen, 1.Kyu=ruskea).
Opettaja-asteissa nimitys on Dan (1.-5.dan=musta, 6.-8.dan=puna-valkoinen, 9.-10.dan=punainen).
Aktiivisuus ja osaaminen avainasemassa
Porin judoseurassa mustan vyön saavuttaa keskiarvolta 10 vuodessa, riippuen harjoittelijan aktiviivisuudesta ja kehittymisestä. Aktiivikilpailijat saavuttavat yleensä mustan vyön nopeammin. Pari kertaa viikossa harrastavan musta vyö on ymmärrettävästi pidemmällä tulevaisuudessa, kuin yli 6 kertaa/viikko harrastavan kilpailijan.
Judon musta vyö on Suomessa arvostettu ja työn takana oleva tunnustus, jonka jälkeen judoharjoittelu vasta kunnolla alkaa. Judossa musta vyö kertoo harrastajan perehtyneisyydestä lajiin (fyysiset ja moraaliset taidot), valmiuksista toimia judo-opettajana, judon perustekniikoiden ymmärryksestä sekä erikoistumisesta omiin toimiviin lempitekniikoihin. Oppiminen ei lopu judossa koskaan.
Valkoisesta liikkeelle
Judon aloittava aikuinen käyttää valkoista vyötä, joka graduoidaan kurssin päätyttyä keltaiseen vyöhön (5. Kyu). Peruskurssi kestää syys- tai kevätkauden. Aika ei ole pääasia vyökorotuksissa (osaamisen tunnustamisessa), vaan sisäistetty taito. Omat vastuuohjaajat arvioivat yksilöidysti judokan fyysisen ja henkisen taidon kehitystä ja kertovat, milloin aika seuraavaan korotukseen kokelaalla on.
alle 15 vuotiaat suorittavat punaisia pätkiä vyöhönsä ennen seuraavaa vyöarvoa.
Seuraavat vyöarvot ovat:
Keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta.
1.-5. dan käyttävät mustaa vyötä. 6.-8. dan voi pitää punavalkoista vyötä ja 9.-10. dan on punainen. 10. dan omaavia on maailmassa muutamia.
Fudoshinin korkeimman vyöarvon, 6. dan, on saavuttanut entinen olympiajudoka Reino Fagerlund(s.28.12.1953 k. 9.10.2019).
Suomen korkein vyöarvo 8. dan on Judoliiton entisellä päävalmentalla Jorma Kivisellä.
7. dan vyöasteita on Suomessa viisi.
Judoliiton Graduointivaatimukset löytyvät judoliiton sivuilta. Porissa on käytössä myös tarkentavat vyökoevaatimukset. Ne löytävät tämän aiheen alasivulta vasemmalta.
Graduointi Porin judoseura Fudoshinissa
Milloin vyökokeeseen?
Oman harjoitusryhmäsi vastuuohjaaja huolehtii ryhmäänsä kuuluvien judokoiden vyöarvokehityksestä eli hän kertoo milloin ajankohta seuraavalle vyönkorotukselle on sopiva. Voit myös kysyä ohjaajaltasi milloin seuraava koe on ajankohtainen ja mitä taitoja kokeeseen mennessä pitäisi vielä kehittää. Vyönkorotus ei ole judossa minimiajan itsestäänselvyys, vaan selkeä osoitus osaamisen kehittymisestä.
Vyökoepäivät
- vyökokeet pidetään pääsääntöisesti joulu- ja toukokuussa
- vyökokeeseen menijältä vaaditaan: Kolme pätkää vyössä (junnut), vyökoelomake on täytetty ja palautettu seuran postilaatikkoon (seuran ilmoitustaulun vieressä), vyökoemaksu + seuran jäsenmaksu maksettu
- Jos vyökoe hylätään, graduoitsija sopii kokeen uusinta-ajan kokelaan kanssa (ei uutta maksua).
Pätkäkokeet
- junioreiden ohjaajat/ valmentajat pitävät
- urheilullinen tapahtuma, pyritään pitämään samaan aikaan koe ja judoharjoitus
- pyritään pitämään joukkokokeina harjoitusten yhteydessä tai jakamaan osa-alueita eri ohjaajien kesken. Pääpaino tekemisessä, ei istumisessa
Vyökoeharjoitukset
- ennen vyökoetta graduoinnista vastaava pitää erilliset harjoitukset vyökokeeseen menijöille, joissa käydään läpi graduointia tapahtumana sekä vyökokeessa vaadittavaa tekniikkaa
- harjoitukset pidetään norm. junioriharjoitusten ulkopuolella
- Graduoija voi vielä tässä vaiheessa kertoa, mihin kokelaan osaamisen puutteeseen tulee vielä kiinnittää huomiota ennen vyökoetta
-Graduoija voi myös suositella kokelasta pidättäytyä osallistumasta vyökeeseen, mikäli havaitaan selkeitä puutteita taidoissa, mitä seuraavalta vyöarvolta vaaditaan
Valmentajan puolto
-vyökokeeseen (Seuragraduoinnit 5.-1. kyu) osallistuminen vain valmentajan puoltamana. Junioreilla puollon antaa junioreiden vastuuvalmentaja, väh. 2. kyu seuran jäsen. Vastaavasti aikuisten puollon antaa väh. 1. dan aikuisten ryhmän vastuuohjaaja(t), seuran jäsen.
Graduointianomuslomakeeseen TÄSTÄ